Teoriaa 8 ja tulostin

Merkinnät teoriassa käytiin läpi eri komponenttien merkintä tapoja ja että miten eri sarjaa olevat komponentit tunnistaa nopeasti toisistaan merkinnöistä.

Käsittelyssä oli tärkeää asiaa komponenttien peruskäsittelystä ja ESD:n tärkeydestä. Käytiin myös läpi miksi kortit täytyy puhdistaa hyvin ja minkälaisia toimeenpiteitä täytyy ottaa huomioon käsitellessä herkkää elektroniikkaa.

Diodi tehtävissä käytiin läpi eri diodeja ja etenkin zenerdiodi käytiin tarkasti läpi kuten miten sitä käytetään jännitteen vakavoinnissa ja mitä on dynaaminenresistanssi. Vertailtiin myös tyristoria, transistoria ja diodia toisiinsa ja lopuksi vielä jonkin verran triakkia käytiin läpi.

Sain korjattavaksi HP LaserJet M2727nf tulostin jossa oli vika valmiiksi tiedossa. Piti vain laittaa yksi piireistä uuniin kahdeksaksi minuutiksi. Tulostimen avauksessa oli pieniä ongelmia kun selvää avaus mekanismia ei löytynyt. Lähti kuitenkin lopulta auki ja piiri oli kiinni parilla ruuvilla ja johdolla. Näiden jälkeen piti vielä irroittaa kiinni juotettu paristo ennen uuniin laittamista. Uunin jälkeen piiri jäähtyi noin tunnin verran jonka jälkeen laitoin sen takaisin kiinni. Testasin kaikki toiminnot ja tulostin toimi kuten pitikin.

Viimeisessä teoriatehtävässä käytään läpi transistoreja. Käytiin tarkemmin läpi jännite ja virtavahvistuksia molemmille vaihto- ja tasavirroille. Puhuttiin myös Miller-Kapasitanssista ja toimintapisteestä jonka asettaminen transistoreille on tärkeää jos halutaan vahvistaa signaalia.

Teoria 7

Kondensaattori teoriaa. Siinä käytiin läpi miten konkka voi mennä oikosulkuun ja mitä siitä seuraa ja miten niitä voi lähtä etsimään. Siinä oli myös ohjeita joita pitää ottaa huomioon jos konkkaa lähdetään vaihtamaan ja käytiin myös läpi kondensaattoreiden tärkeimpiä ominaisuuksia.

Elko teoriassa käytiin läpi miten elkot eroaa normaaleista kondensaattoreista ja verrattiin kuivia ja märkiä elkoja. Puhuttiin myös asioista jotka vaikuttavat kummankin ominaisuuksiin ja materiaaleista joista niitä tehdään. Lopuksi oli vielä asiaa miten ne rikkinäisenä vaikuttavat laitteisiin ja miten vikaa voidaan selvittää.

Kerkoteoriassa  käytiin läpi valmistus tavat ja kolmen eri luokan ominaisuuksia. Lopuksi myös selitettiin mikä kerkojen merkinnät tarkoittavat.

Kaiuttimen korjailua

Sain parin Labtecin kaiuttimia korjattavaksi. Aluksi tein stereojohdon jotta voin testata kaiuttimien toimivuuden. Oikean puoleinen kaiutin särisee kauhesti kun sillä koittaa soittaa musiikkia. Särinä pahenee entisestään kun volumea lisätään ja lopuksi ei saa enää edes selvää mikä soi.



Vasen kaiutin.










Oikein puoleinen pääkaiutin avattuna.









Vasen kaiutin soittaa musiikkia huomattavasti paremmin mutta sekin päästää häiriöääniä. Etenkin kun virtanappiin kosketaan ääni on hirveä. Koitin puhdistella piiriä elektroniikan puhdistusaineella mutta ilman tuloksia. Tämän jälkeen epäilimme konkka vikaa ja mittailin konkkia. Osa konkista on niin vaikeissa paikoissa että edes yleismittarin probe päällä niihin ei yllä ottamatta niitä irti.

Teoriaa 6

Aloitin teoriat kide tehtävistä. Niissä käsiteltiin kiteen toiminta periaatteita ja värähtely ja resonanssitaajuuksia. Toisessa tehtävässä oli kiteen vaatimuksista erilaisissa laitteissa ja tehtävissä sekä rinnakkais- ja sarjaresonanssiin perustuvia kiteitä ja miten niiden taajuuksia säädetään.

Sulake tehtävissä käytiin läpi eri sulaketyyppejä ja vikoja mitä yleensä voi ilmaantua. Vastus tehtävissä käytiin läpi mm. suurjännitevastuksia, tarkkuusvastuksia, lankavastuksia ja niiden eroja, haittoja, käyttökohteita ja mahdollisia vikoja ja vian selvityksiä.

Lopuksi vielä tein piirilevyihin kuuluvat tehtävät. Niissä käytiin läpi eri piirilevypinnoituksia ja miten taajudet vaikuttavat piirilevyihin.

Teoriaa part 5

Tänään tein teoriatehtävät mittauksista. Niissä käytiin läpi analogisen ja digitaalisen mittarin etuja ja haittoja sekä vertailtiin kumpi on parempi missäkin tapauksissa ja kumpi olisi hyvä perusmittari. Kerrottiin myös miten taajuudet vaikuttavat mittaustuloksiin ja miten niitä voi pyrkiä eliminoimaan.

Toisessa tehtävässä oli virtamittaukseen liittyviä ongelmia ja hyviä vinkkejä niiden helpottamiseksi. Kerrottiin myös miksi ohmimittaus saattaa näyttää vääriä tuloksia virtapiiristä mittaamalla ja siihen oli keinoja miten välttää väärät tulokset.

Teoriaa part 4 ja näytön korjaus

Aamusta taas teoriaa jatkaen regulaattori tehtävistä joissa käsiteltiin perus käyttökohteita regulaattoreille ja mahdollisia haittoja joita niiden käytöstä voi ilmentyä kuten esimerkiksi värähtelyä. Puhuttiin myös kondensaattorit tarpeesta regulaattori kytkennässä ja miten sen puuttumisesta voi olla haittaa vaikka valmitajan mukaan sitä ei tarvittaisikaan.

Regulaattorien toisessa teoria osassa kerrottiin millaisia regulaattoreita tarvitaan matalajännitteisissä mobiililaitteissa ja minkälaisia virheitä voi esiintyä väärin kytkennöissä ja vääränlaisissa lämpötiloissa. Lopuksi käytiin myös läpi minkalaista suojausta regulaattori vaatii kytkennöissä joissa on paljon kondensaattoreita jottei ne pääsisi purkautumaan väärään suuntaan eli takaisin regulaattoriin.

Päivällä avasimme HP:n näytön johon ei tule virtaa. Avauksessa ilmeni pieniä ongelmia kun ruuveja oli piilossa erinäisissä paikoissa ja koko näyttö oli joka puolelta muovisilla nipsuilla kiinni. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi näytön auki ja totesimme että itse näyttöosa oli ainakin LG Philipsin valmistama mutta kuorissa kyllä lukee että HP. Huomasimme että virransyötön vieressä on lämpövastus joka näyttää rikkinäiseltä mutta mittauksien ja lämmityksen jälkeen totesimme sen kuitenkin toimivaksi vaikka siinä on reikä. Opettajan avustuksella mittasimme ja totesimme rikkinäiseksi ainakin yhden sulakkeen ja diodisillan yksi diodi oli palanut. Vaihdoimme diodisillan ja sulakkeen tilalle laitoimme monisäikeisestä johdosta yhden säikeen. Testasimme jopa kolmella amppeerilla että viritys kesti virran ja varmistimme myös fetin toiminnan. Fet toimi jaa päättelimme että tuskin mikään muu on mennyt rikki. Laitoimme virtajohdon kiinni näyttö käynnistyi. Emme kuitenkaan kehdanneet jättää sulake viritelmäämme joten päätimme etsiä sulaketta sitä kuitenkaan löytämättä. Artiolla todennäköisesti on sulakkeita jossain mutta emme niitä löytäneet joten sen vaihto jää huomiseen.

Läppäri säätöä ja teoriaa

Aamusta oli opettajan vetämää teoriaa ja samalla koitimme vielä säätää Kyöstin kannettavaa. Alkaa näyttämään pahasti siltä ettei konetta saada kuntoon. Vika on todennäköisesti jossain yksittäisissä komponenteissa joiden kuntoa emme joko osaa tai voi mitata.
Näiden jälkeen jatkoin teoriatehtävien tekemistä jatkaen Huoltokoulu 3 ja 4 joissa käsiteltiin fettejä, niiden käyttökohteita, hyviä ja huonoja puolia sekä mahdollisia vikoja.

Seuraavassa osiossa käsiteltiin muuntaijien tehtäviä ja selitettiin hakkuri- ja verkkomuuntajan eroja. Käytiin myös läpi mahdollisia vikoja mitä muuntajissa voi esiintyä ja miten niitä voisi lähteä etsimään ja korjaamaan.