Teoriaa 6

Aloitin teoriat kide tehtävistä. Niissä käsiteltiin kiteen toiminta periaatteita ja värähtely ja resonanssitaajuuksia. Toisessa tehtävässä oli kiteen vaatimuksista erilaisissa laitteissa ja tehtävissä sekä rinnakkais- ja sarjaresonanssiin perustuvia kiteitä ja miten niiden taajuuksia säädetään.

Sulake tehtävissä käytiin läpi eri sulaketyyppejä ja vikoja mitä yleensä voi ilmaantua. Vastus tehtävissä käytiin läpi mm. suurjännitevastuksia, tarkkuusvastuksia, lankavastuksia ja niiden eroja, haittoja, käyttökohteita ja mahdollisia vikoja ja vian selvityksiä.

Lopuksi vielä tein piirilevyihin kuuluvat tehtävät. Niissä käytiin läpi eri piirilevypinnoituksia ja miten taajudet vaikuttavat piirilevyihin.

Teoriaa part 5

Tänään tein teoriatehtävät mittauksista. Niissä käytiin läpi analogisen ja digitaalisen mittarin etuja ja haittoja sekä vertailtiin kumpi on parempi missäkin tapauksissa ja kumpi olisi hyvä perusmittari. Kerrottiin myös miten taajuudet vaikuttavat mittaustuloksiin ja miten niitä voi pyrkiä eliminoimaan.

Toisessa tehtävässä oli virtamittaukseen liittyviä ongelmia ja hyviä vinkkejä niiden helpottamiseksi. Kerrottiin myös miksi ohmimittaus saattaa näyttää vääriä tuloksia virtapiiristä mittaamalla ja siihen oli keinoja miten välttää väärät tulokset.

Teoriaa part 4 ja näytön korjaus

Aamusta taas teoriaa jatkaen regulaattori tehtävistä joissa käsiteltiin perus käyttökohteita regulaattoreille ja mahdollisia haittoja joita niiden käytöstä voi ilmentyä kuten esimerkiksi värähtelyä. Puhuttiin myös kondensaattorit tarpeesta regulaattori kytkennässä ja miten sen puuttumisesta voi olla haittaa vaikka valmitajan mukaan sitä ei tarvittaisikaan.

Regulaattorien toisessa teoria osassa kerrottiin millaisia regulaattoreita tarvitaan matalajännitteisissä mobiililaitteissa ja minkälaisia virheitä voi esiintyä väärin kytkennöissä ja vääränlaisissa lämpötiloissa. Lopuksi käytiin myös läpi minkalaista suojausta regulaattori vaatii kytkennöissä joissa on paljon kondensaattoreita jottei ne pääsisi purkautumaan väärään suuntaan eli takaisin regulaattoriin.

Päivällä avasimme HP:n näytön johon ei tule virtaa. Avauksessa ilmeni pieniä ongelmia kun ruuveja oli piilossa erinäisissä paikoissa ja koko näyttö oli joka puolelta muovisilla nipsuilla kiinni. Saimme kuitenkin loppujen lopuksi näytön auki ja totesimme että itse näyttöosa oli ainakin LG Philipsin valmistama mutta kuorissa kyllä lukee että HP. Huomasimme että virransyötön vieressä on lämpövastus joka näyttää rikkinäiseltä mutta mittauksien ja lämmityksen jälkeen totesimme sen kuitenkin toimivaksi vaikka siinä on reikä. Opettajan avustuksella mittasimme ja totesimme rikkinäiseksi ainakin yhden sulakkeen ja diodisillan yksi diodi oli palanut. Vaihdoimme diodisillan ja sulakkeen tilalle laitoimme monisäikeisestä johdosta yhden säikeen. Testasimme jopa kolmella amppeerilla että viritys kesti virran ja varmistimme myös fetin toiminnan. Fet toimi jaa päättelimme että tuskin mikään muu on mennyt rikki. Laitoimme virtajohdon kiinni näyttö käynnistyi. Emme kuitenkaan kehdanneet jättää sulake viritelmäämme joten päätimme etsiä sulaketta sitä kuitenkaan löytämättä. Artiolla todennäköisesti on sulakkeita jossain mutta emme niitä löytäneet joten sen vaihto jää huomiseen.

Läppäri säätöä ja teoriaa

Aamusta oli opettajan vetämää teoriaa ja samalla koitimme vielä säätää Kyöstin kannettavaa. Alkaa näyttämään pahasti siltä ettei konetta saada kuntoon. Vika on todennäköisesti jossain yksittäisissä komponenteissa joiden kuntoa emme joko osaa tai voi mitata.
Näiden jälkeen jatkoin teoriatehtävien tekemistä jatkaen Huoltokoulu 3 ja 4 joissa käsiteltiin fettejä, niiden käyttökohteita, hyviä ja huonoja puolia sekä mahdollisia vikoja.

Seuraavassa osiossa käsiteltiin muuntaijien tehtäviä ja selitettiin hakkuri- ja verkkomuuntajan eroja. Käytiin myös läpi mahdollisia vikoja mitä muuntajissa voi esiintyä ja miten niitä voisi lähteä etsimään ja korjaamaan.

Acer Aspire 5560 korjausta ja teoriaa

 Tarkoitus oli avata ja koittaa myös korjata Kyöstin Acer Aspire 5560 läppäri joka ei lähde päälle sen jälkeen kun siihen kaatui kahvia. Ensiksi etsimme avaus ohjeet jotka löytyikin kohtuu helposti harrastelija sivuilta. Avauksessa oli aluksi pieniä hankaluuksia mutta lähti lopulta kuitenkin.

Huomasimme heti pahoja hapettumia muutamassa piirissä ja komponentissa jotka puhdistimme käyttäen Kontakt PRF 6-68 elektroniikan puhdistusainetta.

Tässä välissä tein taas hieman teoria tehtäviä. Tällä kertaa optoerottimesta ja samalla tuli opittua fototransistorista.

Läppärin kanssa emme saaneet pihaustakaan aikaan. Mittasimme virtajohdon ja virtaplugin toimivuuden yleismittarilla, molemmat tuntui toimivan. Puhdistus onnistui joten kuten mutta kaikkia pienimpia hapettumia ei saatu pois. Kone ei puhdistuksenkaan jälkeen käynnisty. Huomasimme emolevyllä olevan jonkun verran palamisen merkkejä ja mahdollisesti yksi kondensaattoreista on palanut. Emme kuiteen ole varmoja konkan koosta tai siitä että voisimmeko edes vaihtaa sitä ja onko vika edes siinä. Toistaiseksi ainakaan läppärin korjaus ei tunnu onnistuvan.

Ehtiin vielä loppupäivästä tehdä puolet Huoltokoulun teorioista. Siellä oli aika paljon hyviä perus vinkkejä kaikenlaisen elektroniikan korjaamiseen ja mitää tulee ottaa huomion niitä säätäessä.

Teoriatehtäviä 1

Päivän tarkoituksena oli etsiä vastauksia erilaisiin teoria tehtäviin. Ehdin näistä pari tehdä mutta tekemistä vielä riittää. Ensimmäisessä tehtävässä käytiin läpi perusasioita laitteiden huollosta ja siihen tarvittavista laitteista ja työkaluista. Seuraavassa puhuttiin miten vikaa kannattaa hakea prosessoripohjaisesta laitteesta.